Kössi Kuopiossa

Saimme nauttia kokonaisen viikon rasittavan vanhan höppänän seurasta, kun vanhempani suuntasivat syyslomaksi etelän lämpöön.

Sopeutumista on kyllä ollut, sillä Kössillä on omat rutiininsa joita pitää noudattaa. Esimerkiksi se, että tässä talossa ei herätä tasan kello kuusi oli herralle aluksi pieni ongelma. Siellä se surkeana kiersi makuuhuonetta vinkuen ja yritti saada minut ylös. Nyt loppuviikosta se jo ihan kiltisti nukkui kymmeneen asti ja katsoi vielä pahasti, että lenkillekö pitäisi lähteä tähän aikaan.

Syömisrutiinejaan herra ei tietenkään ole unohtanut, vaan aina kun tullaan pihalta sisälle pitää saada joku herkku. Ja ruokaa vaaditaan vähän milloin sattuu, kun normaali hoviruokkija ei ole paikalla... Tuossa se taas yrittää vihjata, että evästä kuppiin kiitos, vaikka se söi tunti sitten. On se ihana hölmö ;)

Frodo on ollut ihan riemuissaan nyt kun Kössi on täällä. Kyllä sen heti huomaa, että koira on laumaeläin ja nauttii toisen lajitoverin seurasta. (Poikkeuksena Kössi, joka luulee olevansa ihminen ja lähinnä ärsyyntyy muiden koirien huomionosoituksista.) Kyllähän se olisi haaveena ottaa Frodolle kaveri, mutta sen aika ei ole ihan pian.

Ja koska BOT-loimet olivat tarjouksessa Peten koiratarvikkeessa, pitihän siihen vihdoin sijoittaa... Alun perin ajattelin ostaa tuon Frodolle, mutta koko tuotti harmaita hiuksia. Mittasin Frodon selän pituudeksi nimittäin 49 cm ja suosituskoko corgille oli isoimmillaankin 43. (Ja Frodo on vielä kaiken lisäksi pieni corgi.)

Koska emme ehtineet mihinkään kivijalkaliikkeeseen sovittamaan ja koot alkoivat verkkokaupasta uhkaavasti loppua, tilasin sitten kompromissina koon 46. Selän pituus siinä on kyllä Frodolle ihan passeli, mutta helmat jäävät aika lähelle maata, kuten corgin mallisella koiralla voikin olettaa. Mutta ei se mitään, loimi mahtuu Kössille erinomaisesti ja Kössi siitä ehkä enemmän hyötyykin. Ihan mielenkiinnolla odotan, onko tällä suotuisaa vaikutusta Kössin liikkumiseen. Kovasti BOT-tuotteita on ainakin kehuttu.

Katsotaan sitten myöhemmin, raaskinko hieman itse tuunata tuota vai myynkö sen eteenpäin ja hankin tilalle vaikka isoimman mäyräkoiramallin tai vaihtoehtoisesti sovitetaan liikkeessä pienempiä kokoja.

Frodo 1v

Niin se aika vaan rientää ja rotta täytti jo kokonaisen vuoden. Juhlia vietettiin jo viikonloppuna ja Kössikin sai osansa sankarin kakusta. (Voin muuten luvata, että loppukuussa on tiedossa vielä isommat pippalot kun Kössi täyttää kunnioitettavat 13 vuotta.) Kuvista muuten huomaa beaglen ja corgin eron syömisnopeuden suhteen. Yritin kyllä kovasti saada kuvan, jossa Kössilläkin olisi ollut kakkua lautasella, mutta turha toivo :D Lahjaksi Frodo sai ihanan vinkuvan pehmoketun (tai mitä lie onkaan).

Ensi viikko vietetäänkin erilaisissa merkeissä, sillä Kössi tulee perjantaina viikoksi Kuopioon hoitoon. Toivottavasti pojat osaavat käyttäytyä keskenään, eikä Kössi opettaisi Frodoa pahoille tavoille.

Muurame RN 13.9.

Pitääpä nyt vihdoin kirjoittaa tästäkin reissusta. Pari viikkoa sitten pyörähdettiin meidän osalta syyskuun ainoassa näyttelyssä eli Muuramen ryhmiksessä.

Junioriluokassa oli kolme koiraa, joista Frodo sai kerrankin kunnian esiintyä viimeisenä. Jes, olipa kerrankin aikaa asetella pöydälle rauhassa. Frodo tönöttikin tosi hienosti, ihan erinomaisen arvoisesti. Nyt karvattomana se on ihan erinäköinen, kun elokuussa Joensuussa. Jalat ja kaula löytyivät karvanlähdön myötä ja todellakin toivon, ettei se kasvata samanlaista pehkoa takaisin jo ihan oman mukavuutensa takia. Vaikka kesä olikin suht. viileä, huomasi että Frodolla on epämukava olo paksussa turkissa.

Jäätiin yksilöarvostelusta suoraan kilpailuluokkaan kahden muun junnun seuraksi, jotka myös saivat ERIt. Frodo osoitettiin yllättäen kärkeen vaaleanpunaisen lapun kera.

Paras uros kehään pääsi kuusi koiraa. Kaksi käteltiin pois ja ihme kyllä oltiin vielä mukana. Neljän parhaan joukkoon jäi meidän lisäksi veteraani, valio ja avoimen luokan uros, joten ainakin vara-serti oli tässä vaiheessa varma.

Niinhän siinä sitten kävikin, että Frodo oli PU4 ja saatiin myös se vara-SERT ;)

Miellyttävä kokonaisuus. Erittäin kaunis pää. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä rintakehä ja eturinta. Tasapainoinen raajarakenne. Liikkuu hyvin. Turhan korkea-asentoinen häntä. Miellyttävä käytös.

Tuomarina Leila Kärkäs.

Näyttelypaikan maisemat olivat aivan loistavat, sillä se sijaitsi laskettelukeskuksen huipulla. Eipähän ollut vaikeuksia päättää, missä se pakollinen palkintoposeeraus otetaan. Kuvista kiitos Piialle!

Frodo 11kk

Frodo täytti toissapäivänä kokonaiset 11 kuukautta. Sen kunniaksi otettiin pakolliset pönötyskuvat. Tarkoitus oli myös ottaa riehumiskuvia jo ihanan syksyisissä maisemissa, mutta tottakai juuri silloin alkoi ripeksiä. Joku toinen kerta sitten!

Frodo aloitti tosiaan rallytokon alkeiskurssin ja kuten arvelinkin, se on ohjaajalle ihan käsittömättömän hankala laji. Miten vaikeaa voikaan olla laskea askeleita ja ohjata koiraa samalla?! Tai olla ottamatta niitä turhia askeleita silloin kun ei pitäisi... Hihnakin on koko ajan Frodon jalkojen alla, koiran mataluus tuo tähän kyllä omat lisähaasteensta. Ennen kurssia kunnianhimoisesti suunnittelin, että korkataan kokeet vielä tämän vuoden puolella, mutta saahan nähdä :D Onneksi tässä ei ole kiire mihinkään.

Jääthän vielä hetkeksi

Minun onkin jo pitkään pitänyt kirjoittaa postaus Kössin eroahdistuksesta ja nyt varmaan onkin korkea aika, kun se jo toistamiseen meinasi päästä hengestään.

Kössihän on kärsinyt eroahdistuksesta ainakin reilun vuoden. Veikkaan, että se liittyy vanhenemiseen ja dementiaan. Kössillä kun on ihan selviä muistiongelmia esimerkiksi syömisen suhteen ja se saattaa vaatia ruokaa jatkuvasti. Se hänelle sallittakoon ;) Yksinolotkin sujuvat useimmiten hyvin. Joskus kahdeksan tunnin työpäivänä koira on kuorsannut koko päivän tyytyväisenä, joskus taas vartin kauppareissun aikana se on keksinyt jotain viisasta.

Aina siis saa jännittää, mitä tapahtuu, kun ulko-oven sulkee. Joskus on lehdet silppuna, joskus tavarat vedetty alas pöydiltä ja joskus ruokapönttö on auottu ja ahmittu niin paljon kuin mahaan menee. Tämän suhteen ollaan koko ajan yritetty olla tarkkana. Etenkin ruoka saa Kössin liikkeelle ja jos jotain vähääkään syötäväksi kelpaavaa unohtuu sen ulottuville, se on 100% varmuudella kadonnut parempiin suihin.

Aloitetaan vaikka sillä, että toukokuussa Kössi söi työpäivän aikana paketillisen suklaata. Suklaa oli paketissaan muovipussissa eteisen pöydän takaosassa. Eipä olisi tullut mieleenkään, että seälkävaivainen vanha koira sen sieltä voisi jotenkin keplotella, mutta kyllä se oli onnistunut. Hienosti oli avannut käärepaperitkin ja syönyt suklaat viimeistä konvehtia myöten. Kotona odotti tärisevä ja läähättävä koira (taisi olla muutamat ripulitkin matolla). Soitto eläinlääkäriin, joka oli sitä mieltä ettei enää ole hyötyä oksettaa. Purkillinen lääkehiiltä naamariin ja ei auttanut kuin odottaa. Suurella säikähdyksellä (ja ripulilla) onneksi selvittiin.

Pari muutakin unohdusta kävi tämän jälkeen, vaikka kovasti yritettiin pitää kaikki ruoka piilossa. Kerran veljeni jätti sänkynsä alle tuollaisia pika-ateriapusseja ja tottakai Kössi ne oli sieltä bongannut. Näitä se ei ollut jaksanut syödä kuin muutaman, kun ruuat olivat kuiva-aineita, jotka oli tarkoitus keittää melko suureen määrään vettä. Tästä episodista selvittiin ihan muutaman päivän masiivisella juomisella, janoinen se kyllä olikin.

Kerran se taas sai keploteltua biojäteastian astian alas, kun roskiksen vetolaatikko jäi auki. Tästä ei ollut sen kummempia seuraamuksia siivoamista lukuunottamatta. Paitsi Kössi tietenkin on yrittänyt tämän jälkeen päästä yksinollessaan roskiskaappiin käsiksi, sen huomaa ovessa olevista naarmuista. Kyseessä on suhteellisen korkealla oleva vetolaatikko, joten ei tullut mieleenkään että se saattaisi jotenkin saada sen itse auki. Valitettavasti viime sunnuntaina se viimein onnistui, jolloin roskiksessa sattui olemaan grillikyljen luita. Eipä tarvitse arvata, mihin ne olivat päätyneet.

Sunnuntaina ihan vain seurailtiin koiran vointia. Oksentelua ja ripulointia oli, mutta ei vielä huolestuttu, kun koira kuitenkin söi ja joi ja tavaraa tuli ulos. Maanantaina päivällä Kössi sitten lopetti syömisen ja juomisen. Edes jugurttipurkkia ei suostunut nuolemaan! Tämä oli äärimmäisen huolestuttavaa, onhan kyseessä koira jolle ruoka maistuu ihan liiankin hyvin. Päivystyksessä suolisto kuvattiin. Tukosta ei onneksi löytynyt, mutta parafiiniöljyä saatiin varmuuden vuoksi. Samalla Kössi nesteytettiin niskanahan alle ja kotona vielä pakkosyötettiin sille kipulääke. Nesteytys näytti auttavan ja seuraavana päivänä ruokakin jo maistui.

Seuraavat päivät Kössi oli kuitenkin aika vaisu ja vaikutti kivuliaalta. Ajateltiin tämän johtuvan ihan ripuloinnista ja oksentelusta. Kipuilu kuitenkin paheni päivä päivältä ja se oli ihan kamalaa seurattavaa. Rimadyl kyllä auttoi jonkin aikaa, mutta ei tarpeeksi. Perjantaiyönä katselin itkien tuskissaan tärisevää, läähättävää ja vaeltelevaa koiraa ja oikeastaan jo päätin, että seuraavana aamuna lähdetään käymään eläinlääkärillä viimeisen kerran. Kipulääkkeen vaikutettua Kössi onneksi rauhoittui ja sai nukuttua, itse valvoin aamuun asti.

Aamulla soitto heti päivystykseen ja aika saatiin parin tunnin päähän. Kössi oli jo hieman paremman oloinen tässä vaiheessa, joten olin kuitenkin toiveikas. Eläinlääkäri tunnusteli vatsan, eikä se enää aristanut. Sitten kuunneltiin sydän ja keuhkot. Sivuääni kuuluu edelleen, mutta siinä ei ole tapahtunut muutosta ja keuhkot kuulostivat oikein hyviltä. Takajaloissa refleksi on vasemmalla puolella hieman huonompi, ja itse asiassa sen voi huomata jo takajalkojen lihasten kokoa silmämääräisesti vertaamalla. Lannerangan alueelta löytyi selviä kipupisteitä, mikä ei oikeastaan yllättänyt. Varmasti Kössi on joutunut tekemään töitä ihan ihmeellisissä asennoissa tuota korkeaa roskiskaappia aukoessaan ja selkähän sillä valitettavasti kipuilee vähemmästäkin.

Päätettiin, että kokeillaan vielä gabapentiiniä tuohon selkäkipuun. Sitä käytetään koirilla usein kroonisen kivun hoitoon erityisesti nivelrikkotapauksissa. Kössillähän ei koskaan selvinnyt, mikä sen selässä varsinaisesti on vialla, kipulääkkeen voimalla on menty. Gabapentiiniä Kössi saa nyt liuoksena aamuin illoin 0,8ml eli 40mg annos. Sen lisäksi se saa päivittäin 50mg karprofeenia kuurina näin alkuun. Rimadyl loppuikin aika sopivasti, joten nyt käytetään pari kesää sitten Hipun kynsitapaturmasta ylijääneet Norocarpit. Sydänlääkkeenä jatketaan 5mg Fortekoria.

Vielä lauantaina Kössin vointi ei valitettavasti ollut yhtään parempi. Iltapäivällä se taas tärisi kivusta ja laski kahdesti alleen, niin paljon siihen ilmeisesti koski. Tässä vaiheessa mietin oikeasti, että teinkö kuitenkin väärän ratkaisun kun suostuin vielä viimeisenä oljenkortena kokeilemaan tuota lääkettä.

Sunnuntaina Kössi alkoi kuitenkin olla jo normaalin oloinen ja mikä parasta, sen silmiin alkoi taas palata elämänilo. Vielä en kuitenkaan uskalla olla kovin optimistinen. Mennään päivä kerrallaan ja hyväksytään se fakta, että nyt eletään ihan viimeisintä jatkoaikaa.

Prinssinakki sairastaa

Tänään piti olla lähtö Kajaanin ryhmikseen, mutta se peruuntui ihan viime hetkellä. Frodo alkoi kakoa yöllä ja aamulla se kuulosti jo sellaiselta köhältä, että katsottiin viisaammaksi jäädä kotiin. Menetetty ilmomaksu hieman harmittaa näin köyhänä opiskelijana, mutta minkäs teet. Kennelyskää on nyt ilmeisesti liikkeellä ja todennäköisesti Frodo on saanut tartunnan viime viikolla Joensuussa.

Viime päivät onkin menneet Frodon turkin kimpussa. Siltä nimittäin lähtee karvaa - ja paljon muuten lähteekin. Jotenkin vaikea käsittää, että sillä ylipäätään on vielä turkki tuon irtokarvamäärän perusteella. On se ehkä vähän kevyemmän näköinen kuin viikko sitten? Alla samalla virallinen 10 kk poseeraus.

Toivotaan nyt, että tämä yskä menee äkkiä ohi. Ensi viikolla ei onneksi ole mitään, niin Frodo saa ihan rauhassa lepäillä kotosalla. 26. päivä aloitetaan sitten ihan uuden lajituttavuuden eli rallytokon parissa, jos Frodo nyt on terve siihen mennessä. Veikkaan, että siinä lajissa ohjaajalla on enemmän pää pyörällä kuin koiralla.

Elokuun ERI-putki

Viime viikonloppuna oltiin Iisalmessa. Sää oli todella vaihteleva, sillä välillä paistoi aurinko ja välillä satoi kaatamalla. Junnu-uroksia oli kaksi, joista Frodolle erinomainen luokkavoitolla. SA:ta ei saatu alaleuan takia, jota tuomari Anca Giura kovasti pahoitteli.

9 months old. Correct proportions between muzzle/skull. Correct teeth. Could need stronger underjaw. Correct ears. Strong and correct body. Right angulations and tail.

Olin ihan tyytyväinen, että oltaisiin päästy ajoissa lähtemään kurjan sään tieltä, mutta eipäs päästykään. Näyttelyssä oli nimittäin ROP-juniori kisa ja meidänkin luokkavoittajina piti jäädä odottelemaan kehät loppuun. Ainoa junnunarttu sai SA:n, joten se oli siinä meidän osalta. Kastuttiin odotellessa, pyörähdettiin lopuksi pikaisesti kehässä hakemassa lämmintä kättä ja arvostelu kourassa kipitettiin kotiin.

Velipojat Joensuussa: Frodo, Miska ja Retu

Eilen Joensuun näyttelyssä olikin paljon junioriluokan osaanottajia, peräti kuusi kappaletta. Sää ei tälläkään kertaa suosinut, joskaan vielä pemujen alettua ei satanut. Ukkonen jyrähteli uhkaavasti juuri ennen junioriluokkaa ja olin ihan varma, että Frodo menee kehässä vähintään korva luimussa. Onneksi tuomari ei arvostellut koiria pöydällä, niin vältettiin mahdolliset ukkosesta johtuvat pöytätraumat. Frodo sai erinomaisen ja sijoittui luokassaan neljänneksi. Tuomarina Gian Battista-Guffanti.

Correct bite. Correct head. I would prefer longer neck. Correct topline. Excellent front and rear angulations. Excellent coat. Correct brisket. Correct toes. Excellent temperament. Excellent movement.

Kaatosade alkoi juuri sopivasti junnukehän jälkeen, joten napattiin arvostelu äkkiä teltalta ja luikittiin karkuun.

Tänään taas aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Junnu-uroksia oli ilmoitettuna samat kuusi kuin eilen, mutta Frodon Retu-veli oli tänään poissa. Tuomarina oli Rita McCarry-Beattie ja tulokset olivat aika lailla samat kuin eilenkin eli Frodo sai erinomaisen ja oli luokkansa neljäs.

Pleasing head and expression. Correct earset and carriage. Well placed shoulder. Correct topline. Tail carried high on the move. Moving soundly, little close behind. Still in puppy coat.

Sään kerrankin suosiessa jäätiin vielä katselemaan corgikehät loppuun ja nautittiin hyvästä seurasta. Tottakai nää helteet alkaa just nyt kun huomenna pitäis palata kouluun ;)

Elokuun näyttelytour onkin näin ollen melkein lopuillaan ja tuloksiin ei voi olla muuta kuin tyytyväinen! Erinomainen pikkumies <3 Vielä ensi viikolla pyörähdetään Kajaanissa ja sitten huilataan kuukausi ennen Muuramen ryhmistä. Frodo tässä tiputtaakin karvaa juuri sopivasti, että saa nähdä joko meillä olisi Muuramessa ihan "aikuisten turkki" vai kaljunako mennään.