Tofun synnytys alkoi avautumisvaiheella sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 15.2. Petaili varsin raivokkaasti siinä klo 22-23, mutta rauhoittui sen jälkeen nukkumaan. Aamuyöllä noin klo 3 touhu jatkui ja sen jälkeen pyydettiinkin jatkuvasti ulos ja sisälle. Tofu olisi kovasti halunnut laittaa sohvan ja sängyn uuteen uskoon, joten katsoin parhaaksi siirtyä itsekin pentulaatikon viereen nukkumaan.
Seuraava päivä kului varsin levottomissa merkeissä petaillen ja läähätellen. Välillä malttoi kuitenkin rauhoittua nukkumaan, jolloin sain itsekin hieman levätä pentulaatikon vieressä. Olin melko varma, että maanantain ja tiistain välisenä yönä alkaisi tapahtua, mutta ainahan nämä antavat odotuttaa itseään ja niin myös Tofu päätti pantata ponnistusvaiheen aloitusta tiistaiaamuun. Odottavan aika on tunnetusti tuskallisen pitkä ja kaksi yötä valvottuani olin jo aivan varma siitä että kaikki menee katastrofaalisesti pieleen ja synnytys ei ala ollenkaan normaalisti. Tämähän johtui yksinkertaisesti siitä, kun kaikkialla internetin palstoilla suunnilleen aina sanotaan, kuinka avautumisvaihe kestää yleensä 4-12 tuntia, joskus 24 tuntia ja joskus pidempään. Kovasti sain kyllä rauhoittelevia viestejä, että vielä ei ole mitään hätää, mutta väsyneenä sitä helposti alkaa kehitellä kaikenlaisia kauhuskenaarioita päässään...
Joka tapauksessa aamuyöllä Tofu alkoi tyhjentää suolistoaan, eli ulkona ravattiin sitten useampaan otteeseen. Viiden maissa se siirtyi rauhallisena nukkumaan viereeni patjalle ja olin tässä vaiheessa oikeasti hermoromahduksen partaalla, että eikö tämä synnytys etene ollenkaan ponnistusvaiheeseen. Hieman kuuden jälkeen alkoi varsin intensiivinen läähätys, joten siinä vaiheessa aloin toiveikkaana odotella supistuksia. Ensimmäiset supistukset havaitsin klo 6.45 ja vedet menivät klo 7.12.
Sitten alkoi taas hermoilu. Alkuun supistuksia tuli hyvin, mutta klo kahdeksan ja yhdeksän välillä niitä tuli ihan muutamia. Ehdin jo hätäpäissäni konsultoida eläinlääkäriä, kun tästäkin löytyy vähän vaihtelevasti tietoa kuinka pian vesien menosta ensimmäisen pennun pitäisi syntyä. Jossain mainitaan, että tunnin päästä yhteys eläinlääkäriin ja jossain luki että ensimmäisen syntymään voi mennä neljäkin tuntia. Onneksi eläinlääkäriltä tuli rauhoittelevia sanoja ja jäätiin vielä seuraamaan tilannetta. Tai minä olin tässä vaiheessa kaikesta valvomisesta ja huolesta niin huonovointinen, että oli pakko maata hetki pitkällään sohvalla, kun Ville ystävällisesti seurasi Tofun vointia ja synnytyksen etenemistä sen aikaa.
Ville poistui hetkeksi ulos ja kuulin, kun Tofu sillä välin siirtyi olohuoneeseen ja alkoi ponnistaa ihan tosissaan! Vetäisin äkkiä lähimmän täkin siihen alle ja ensimmäinen pentu (uros, 307 grammaa) syntyi klo 9.38. Näinpä loppusynnytyskin hoidettiin keskellä olohuoneen lattiaa pentulaatikon sijaan...
Toinen pentu syntyi heti edellisen perään klo 9.53. Tämä pentu oli narttu ja painoi 279 grammaa. Seuraavaa pentua pitikin odotella hetki ja vaikka Tofu ponnisteli, se ei millään tahtonut tulla ulos. Tämän kanssa jouduin hieman avustamaan ja syykin pitkälle ponnistelulle selvisi, sillä tämä kolmantena klo 10.55 syntynyt narttupentu oli eloton ja väristä päätellen oli ollutkin jo hetken kuolleena. Vaikka nämä kuuluvat elämään, tulihan siinä silti muutama kyynel vuodatettua, kun Tofu niin kovasti yritti nuolemalla saada pentua virkoamaan.
Seuraavankaan pennun kanssa Tofu ei pitänyt varsinaisesti kiirettä, ja kovasti ehdin jännittää, onko sekään elossa. Klo 12.00 syntyi viimeinen narttu, joka heti synnyttyään lähti niin kiukkuisesti kohti nisää, että sen elon merkkejä ei onneksi tarvinnut etsimällä etsiä. Tämäkin narttu painoi 280 grammaa.
Seuraavaksi siirrettiin koko pesue pentulaatikkoon ja päästettiin Tofu hoivaamaan jälkikasvuaan. Tulipa ehkä itsekin otettua muutaman tunnin unet urakan päätteeksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti