sunnuntai 8. helmikuuta 2026

Hipun ja Tofun DNA-testit

Tilasin Black Friday-tarjouksesta Tofulle ja Hipulle MyDogDNA-testikitit. Otatin näytteet virallisena CDDY:n ja MLS:n osalta, joten näytteenoton suoritti Kennelliiton virallinen näytteenottaja loppiaisen nosework-kokeen yhteydessä. Tarkoitus oli tietenkin ottaa myös Lafora virallisena, mutta vasta näyteenoton jälkeen minulle selvisi, että WisdomPanelin ns. linkage-testin tulos ei kelpaakaan Kennelliitolle tallennettavaksi. Siispä katsotaan, josko joskus tulevaisuudessa otatan tämän vielä uusiksi.

Molempien tyttöjen testitulokset saapuivat kuukauden odottelun päätteeksi ja tottakai ne piti heti käydä penkomassa läpikotaisin.

Odotetusti molemmilla oli tuplakopio CDDY-geenistä. Yllättävän moni ei tiedä, että beagle kuuluu ns. kondrodystrofisiin rotuihin. Kennelliitto on vasta hiljattain alkanut tallentaa tämän geenitestin tuloksia beagleille ja ilmeisesti nyt tämän vuoden alusta alkaen ihan kaikille roduille. IDD-selkälausuntoa beagleille on saanut vasta vuoden ajan virallisena, joten melko uudesta asiasta on tältä osin kyse.

Geenitestituloksia on Kennelliiton tietokannasta hieman hankalaa etsiä tällä hetkellä, mutta pikaisesti vilkaistuna neljälle beaglelle on tällä hetkellä tallennettu CDDY-testin tulos ja kaikki ovat geenin suhteen homotsygootteja CDDY/CDDY. Virallinen IDD-lausunto näyttäisi pikaisesti laskettuna löytyvän 21 koiralta, joista kymmenellä on yksi tai usempi kalkkeutunut välilevy. Tarkempaa tietoa koko beaglepopulaatiosta minulla ei tietenkään ole ja tällä otannalla johtopäätöksiä ei pysty tekemään, mutta oletettavasti lähestulkoon kaikki beaglet ovat genotyypiltään CDDY/CDDY. Lisää aiheesta voi lukea rotujärjestön sivulta.

 

Hipun geenitestitulokset olivat muiden testattujen sairauksien osalta puhtaat, eli pentusuunnitelmia voi jatkaa turvallisin mielin.

Tofu osoittautui testissä NCCD ja cord1-PRA kantajaksi.


Neonataalinen pikkuaivojen aivokuoren rappeuma (Neonatal Cerebellar Cortical Degeneration, NCCD) on beagleilla tunnistettu sairaus, jolle ovat ominaisia koordinaatiokyvyn häiriöt ja tasapainon menetys. Oireet alkavat noin kolmen viikon ikäisillä pennuilla ja sairauteen ei ole olemassa hoitokeinoa. Sairastuakseen koiralla pitää olla kaksi kopiota NCCD-mutaatiosta, joten Tofulla ei tämän mutaation perusteella tule ilmenemään sairauden oireita. Geenikopio voi kuitenkin periytyä sen jälkeläisille.

NCCD:stä löytyy ihan kohtalaisesti tietoa ja totta kai olen nyt ruoskinut itseäni, että tuliko tehtyä pahemman laatuinen virhe kun astutin Tofun ennen kuin geenitestin tulos oli tiedossa... Geenivirheen ei kuitenkaan pitäisi olla mikään kovin yleinen (alkuperäisessä tutkimuksessa 145:n beaglen otannasta kahdeksan oli geenivirheen kantajia). Hugon isän pitäisi ainakin olla kyseisestä geenivirheestä vapaa. Hugon emän puolelta minulla ei ole valitettavasti tietoa, mutta selvittelen asiaa parhaillaan. Joka tapauksessa jos tässä geenilotossa nyt sattuisi häviämään, muiden kuin minun ei tarvitse seurauksista kärsiä, sillä NCCD:n oireet ilmenevät varhaisessa vaiheessa alle luovutusikäisillä pennuilla.

Cord1-PRA:n osalta ei ihan hirveästi tietoa beaglejen osalta äkkiseltään löytynyt, joskin useat laboratoriot listaavat sairauden beagleille kohdennetuissa geenitestipaketeissaan eli varmasti kyseistä geenivirhettä rodussa jonkin verran esiintyy. Tämäkin sairaus periytyy resessiivisesti eli geenivirheen pitää tulla molemmilta vanhemmilta, jotta yksilö siihen sairastuu.

Sairauksien lisäksi testit antoivat muutakin mielenkiintoista tietoa geeniperimästä, kuten turkin värityksestä, kuvioinnista ja karvan pituudesta. Loppukevennyksenä laitettakoon tähän näytille nämä karvanlähtöön liittyvät tulokset. Näin seitsemän beaglen otannalla olen kieltämättä joskus tullut miettineeksi, että Tofusta lähtee ehkä vähemmän karvaa kuin beaglesta keskimäärin. Rehellisesti sanottuna enpä ollut tätä ennen edes tietoinen, että kyseiselle ominaisuudelle on löydetty geenivariantti ja että tämä tosielämässä tehty havainto saattaa jopa perustua johonkin. Hippu sen sijaan näyttäisi olevan ihan "perusbeagle" tämän suhteen 😄



maanantai 2. helmikuuta 2026

maanantai 5. tammikuuta 2026

Vuosi 2025

Herätelläänpä blogia henkiin pitkästä aikaa vuosikatsauksen merkeissä. Tekstihän on lähes suoraan kopioitu päivityksestä, jonka tein Instagramiin... Linkki löytyy sivupalkista ja sieltä bongaa todennäköisimmin meidän tuoreimmat kuulumiset myös jatkossa.

 

 

Tavoitteita en tälle vuodelle (tai edellisillekään) ollut asettanut, sillä arjen haasteet Rangon kanssa ja lopetus syksyllä 2024 ottivat sen verran koville, että motivaatio harrastamiseen on ollut hieman kadoksissa. Agility jäi Tofun kanssa tämän myötä ihan täysin, ja rally-tokosta pidettiin pitkä tauko. Kipinä näyttelyihin on ollut sammuksissa myös, vaikka yksi kehäkäynti viime vuodelle tulikin.

Noseworkin parissa on kuitenkin jatkettu koko ajan ja käyty kokeissakin varsin ahkerasti, kun niitä on Kuopion alueella sen verran paljon järjestetty. Ja hienoja tuloksia Tofu onkin nuuskutellut!

🔥 Vuoden aikana käytiin 16 nosekoetta ja saavutettiin 10 LN-tulosta. Kakkosluokkaan noustiin kaikkien etsintämuotojen lisäksi, sisäetsinnöissä, ulkoetsinnöissä ja laatikoilla. Kakkosluokkaa ehdittiin kokeilla sisäetsinnöissä ja KEKeissä.

🐩 Pyörähdettiin houkuteltuna yhdessä näyttelyssä, josta tuli viimeinen SERT ja Tofu oli rotunsa paras.

🍁 Rally-tokon ALO-tasoisessa ryhmässä jatkettiin treenejä taas syksyllä. Toistaiseksi on tehty juttuja ihan höntsäilymielessä.


Paljon on tullut ihan vaan ulkoiltua ja reissattua ympäri Suomea geokätköjen perässä. Tofu on ihan mahtava reissukaveri ja monta hienoa paikkaa on harrastuksen myötä löydetty!

Joulun alla Tofu kävi treffeillä, joiden onnistumisesta saanemme tietää muutamien viikkojen kuluttua. Pennuntuoksuinen vuosi mahdollisesti siis tulossa.

perjantai 19. heinäkuuta 2019

Oikeat nimet

Viikko on vierähtänyt pentujen kotiutumisesta, kaikkien kuulumisia ollaankin jo kuultu. Pentujen kotiutuminen on sujunut hyvin, omistajat on kehuneet pentuja reippaiksi ja rohkeiksi. Eivätkä ole kovia puremaan (ainakaan vielä!?). 

Perjantaina haettiin Jack kotiin Kiteelle. Nimekseen pikkuhurmuri sai Napo. Alpolla oli aikaisemmasta pentueesta velipoika Mosku, joka menehtyi valitettavasti keväällä tapaturmaisesti. Toivotaan Naposta vähintäänkin yhtä hyvää jäniskoiraa kun Mosku oli!

Napo

Lauantaina kotiin Kaaville lähti Averell josta tuli Bobi. Paulan ja Jussin vanha beagle menehtyi äskettäin sairauskohtaukseen. Varmasti Bobi täyttää edeltäjänsä saappaat ja siitä kasvaa mainio lenkkeily- ja metsästyskaveri.


Popi villatakin kimpussa!

Seuraavana haettiin Joe joka sai nimen Topi. Topilla olikin pisin matka kotiin Haminan seudulle. Kim kertoi että matka oli mennyt hyvin, uni oli maistunut. Topi varmasti tapaa isoveljensä Hepun, veljesten isännät kun ovat työkavereita. 

Topi ihaili hetken kukkia...




...kunnes otti maistiaiset...

Lauantai-iltana jäljellä oli vain kaksi pentua. Päästettiin Vänni ja tytteli juoksemaan vapaana pihalle, siitäkös riemu ratkesi, ihana vapauden huuma ja niin paljon kaikkea uutta! Naurettiin koko ilta noiden toilailuille, ihan sippinä nukkuivat mökissä viimeisen yön mammansa kanssa. Lilli jo vähän ihmetteli mihin osa pennuista hävisi...

Sunnuntaina Ronimukset Varkaudesta tulivat hakemaan neitokaisen kotiin. Luna on siis sijoituskoira, Sanni jatkaa Hukkapätkän kennelin toimintaa näiltä näkymin tulevaisuudessa. Luna on kyllä pirtsakka tapaus! Varmasti pärjää perheen kissojen ja Rölli-beaglen kaverina. Voi vanha Rölli-parka...

Luna-neiti


Veljekset kuin ilvekset:Vänni ja Napo

Takana Luna vasemmalta Napo, Vänni, Popi ja Topi.

maanantai 15. heinäkuuta 2019

Nämä kaksi vain

Pakko oli hiipiä hiljaa nappaamaan kuva, niin söpösti Vänni ja äippä nukkuivat päivänokosia ulkona!
Pennutusmökki suljettiin jo eilen ja Vänni muutti Lillin kanssa samaan koppiin ja tarhaan. Hyvin meni ensimmäinen yö. Ollaan jo lähimetsässä lenkkeilty ja hiljalleen se elinpiiri siitä laajenee.
Lilli kylläkin vahtii tosi tarkkaan Vänniä, luulee varmaan että sekin yhtäkkiä voi hävitä niinkuin muut pennut. Suloista jotenkin...Lenkiltä on koko ajan kiire kotiinpäin ja silloin kun Vänni on sisällä, mammaparka ulvoo surkeana tarhassa.

Voi niitä kun ne on niin söpöjä

sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Luovutusviikonloppu

Tänä viikonloppuna kaikki pennut lähtevät omiin koteihinsa. Hieman haikeaa, mutta jäähän meille kotiin pikku-Vänni.

Tämä pentue oli kyllä helppo, kaikki meni niin hienosti synnytyksestä alkaen. Lilli oli taas kerran mainio mamma, nyt vieläkin rauhallisempi kuin aikaisemmin. Kyllästymistä ei juurikaan osoittanut, jaksoi leikkiä ja teluta pentujen kanssa, ärähtelyjäkään ei juuri kuultu. Lienee iän mukanaan tuomaa kypsyyttä!

Maitobaarissa  

Kukkaiskruunu!

Kaikki pennut kasvoivat ja kehittyivät tasaisesti. Syömisen opettelu sujui mallikkaasti, nämä pennut ei olleet ahneita ollenkaan. Söivät aikansa ja välillä leikkivät ja söivät vähän lisää. 

Raksumössöä maistelemassa


Kesäsäät oli kyllä laidasta laitaan, hellettä alussa ja tämä jäätävä tuulinen, kylmä sää lopussa. Mutta pennut saivat olla ulkohäkissä paljon, joka helpotti mökin siivousta huomattavasti. 

Kuumavesipullot lämmittää


Häkkieläimet
Pentulive oli mukava ekstrajuttu, varmaan moni vietti hauskoja hetkiä pentujen touhuilua seuratessaan. Kiitokset S&P kamerajuttujen virittelystä!

Livemenoa 24/7


Ihanat muistot ja hyvä mieli jää kasvattajalle tästä meidän viimeisestä pentueesta!


perjantai 12. heinäkuuta 2019

Viimeisiä päiviä syntymäkotona viedään

Arktinen kesä yllätti, mutta silti pennut ovat olleet ulkona päivällä, teltta suojaa edes tuulelta. Nukkuvat kopissa jossa lämmikkeenä on kuumavesipullo ja hurja riehuminenkin lämmittää. Siinäpä ne karaistuvat!

Aamusotku mökissä!

Telttaleikit

Katras, yksi puuttuu...