Jyväskylän pentunäyttely 21.3.

Niin se päivä sitten koitti. Jännitin etukäteen ihan mielettömästi kehään menoa ja yöunet meni moneksi päiväksi. Siis ihan käsittämätöntä, miten yksi NÄYTTELY, jossa tarvitsee vaan laittaa koira seisomaan ja juosta pari kertaa kehän ympäri voikaan jännittää. Jopa agilitykisoihin voi mennä ihan tyynenä.

Ennen kehää olin todellakin ihan hermoraunio, mutta onneksi oltiin jo toisina vuorossa, niin jännitys loppui lyhyeen. Frodo käyttäytyi rauhallisesti ja esiintyi hienosti etukäteispanikoinnistani huolimatta.

Hyvät mittasuhteet ja luusto. Oikeapiirteinen pää. Korvat vielä leveäasentoiset. Tummat hyvänmuotoiset silmät. Kevyt kuono. Hyvä kaula ja selkä. Ylöskiinnittynyt häntä. Kovin lyhyt rintakehä. Hyvät suorat eturaajat. Riittävästi kulmautunut. Tasapainoiset liikeet. Hyvä karvanlaatu.

Sijoitus loppujen lopuksi toinen ilman kunniapalkintoa. Veikkaan, että se KP jäi kiinni tuosta rintakehän pituudesta, kun arvostelu oli muuten ihan hyvä. Tosin meillä ei ollut mainintaa myöskään sukupuolileimasta, joten kenties siitäkin sitten rokotettiin? Tuomarina oli Marjatta Pylvänäinen-Suorsa. Frodon veli Retu sen sijaan sai myös KP:n ja oli rotunsa paras pentu.

Olen ihan tyytyväinen Frodon saamaan arvosteluun. Tosin en tiedä, onko korvien asento todellisuudessa liian leveä, vai vaikuttiko se, että Frodo jostain syystä pistää korvat pöydällä melkein vaakatasoon (ks. pari kuvaa ylempänä). Pöydällä olo on Frodolle nyt vähän "mitä ihmettä tapahtuu", joten pitäisi keksiä, miten sen saa vähän skarppaamaan. Kehut ja namin heiluttelu nenän edessä eivät toimineet ainakaan tällä kertaa. Ehkä kokeillaan jotain pientä ja hiljaista vinkulelua?

Hovikuvaajani Piia otti Frodosta vielä kehän jälkeen muutamia seisotuskuvia, kun odottelimme Retun ryhmäkehien alkua (jossa Retu olikin lopulta upeasti RYP2!!!). Harmiksi Frodo ehti käydä ulkona hieromassa turkkinsa viimekesäiseen nurmikkoon, joten karvat eivät olleet enää tässä vaiheessa ihan ojennuksessa. Mutta on se silti komea poika! ;)

Hammasasiaa loppuun vielä sen verran, että Frodon maitokulmurit aiheuttavat kohta harmaita hiuksia. Kaikki neljä ovat vielä tallella ja toistaiseksi näyttävät siinä myös pysyvän. Nyt ollaan leikitty päivittäin vetoleikkejä ja olen myös yrittänyt nytkytellä noita hieman, mutta vielä ei mitään havaittavaa vaikutusta. Pysyvät hampaat ovat kylläkin vasta puhkeamassa ylös ja alhaalla ei tunnu vielä mitään, eli mikään kiire tässä ei vielä pitäisi olla. Toivottavasti nuo nyt kuitenkin tippuisivat omia aikojaan, niin ei tulisi elläreissua.

Murheenkryyni nimeltä perusasento

Ei mene nyt putkeen nämä meidän tokoilut. Tai siis Frodohan tekee ihan täydellisesti, mutta kun minä olen opettanut sitä ihan miten sattuu.

Luulin, että meillä oli perusasento jo hyvällä mallilla, mutta sitten treeneissä meidät palautettiin takaisin maan pinnalle. Ensinnäkin Frodo tulee perusasentoon väärin. Se siis ilmeisesti peruuttaa asentoon, ja tämä ei kai ole hyväksyttävää. Itse en ole edes tajunnut sen tulevan perusasentoon jotenkin hassusti, enkä kyllä vieläkään tajua miten siihen sitten ihan oikeaoppisesti pitäisi tulla. Youtubesta on tullut nyt katsottua tokovideoista perusasentoja ahkerasti, mutta ei vaan ymmärrys riitä... Varmaan pitäisi videoida Frodon treenejä, niin ehkä sitten näkisi, mistä kiikastaa.

Ongelma kaksi, Frodon perusasento on ihan liian tiivis. Tämä on niin puhtaasti oma moka kuin vain olla ja voi. Kiinnitin tähän ihan liikaa huomiota ja opetin Frodon tulemaan ihan kiinni jalkaan. Kössin perusasento kun on sitä ihan toista ääripäätä (=välttelee jalkaa kuin ruttoa), niin nyt kovasti yritin tehdä eri tavalla. Mentiinkin ojasta allikkoon... Frodo käytännössä siis nojaa jalkaani ja asento on ihan kenollaan, kun se istuu oikealla lonkallaan. Tätä se ei aina tee, mutta nyt olen ilmeisesti tietämättäni vahvistanut sitä, kun viime viikot ollaan pohdiskeltu sitä, miten tuohon asentoon nyt oikeaoppisesti tullaan. Siinäkään siis edistymättä...

Kolmanneksi, Frodo helposti kiepsahtaa asentoon selkäni taakse. Siis tämäkin on ihan päinvastainen ongelma kuin Kössillä, jonka perusasento tulee melkein aina minusta katsottuna etuviistoon. Liekö syy siinä, että olen nyt antanut palkan aina vasemmasta kädestä (Kössiähän palkkasin oikeasta ja oletettavasti sen takia se kiersi aina eteen). Tämä vasemman käden ongelma näkyy myös Frodon katsekontaktin suuntana, joka siis ei todellakaan ole minun puolelleni, vaan enemmän suoraan ylös tai vasemmalle. Tätäkin on yritetty nyt korjata antamalla sitä palkkaa oikeasta kädestä polven vierestä, mutta toistaiseksi aika laihoin tuloksin.

Tällä hetkellä on kyllä aika surkeat fiilikset, jos olen jo toistamiseen onnistunut pilaamaan niinkin keskeisen asian, kuin perusasennon... Luulin, että Kössin kanssa tehdyistä virheistä olisin jo jotain oppinut, mutta nyt sitten kohdalle osuu ihan uusia ongelmia vanhojen lisäksi. Taas tuli nimittäin huomautusta minulle liiankin tyypillisestä "sydäntaudista". Termi kuvaa siis sitä, että pidän oikeaa kättä ihan huomaamattani rinnan päällä. Tämänkin näennäisesti pikkujutun vaikutus on opittu sieltä kantapään kautta. Kössihän siis yhdisti, että seuruuliikkeeseen nimenomaan kuuluu tuo käden asento ja kun vihdoin tajusin, että se käsi pitäisi häivyttää pois, oli jo ihan liian myöhäistä. Koira ei enää käden hävittyä ymmärtänyt koko liikkeestä hölkäsen pöläystä ja opettaminen olisi pitänyt aloittaa ihan alusta. Koska Kössillä ei muutenkaan pakka pysynyt tokossa kasassa, niin meidän harrastus jäi sitten siihen.

Ei se nyt auta, kun ruveta oikeasti keskittymään siihen mitä tekee. Etenkin noihin käsien viuhtomisiin pitää nyt tulla loppu, liimaan ne vaikka kylkiin kiinni jos muu ei auta. Perusasentoa ei harjoitella nyt yhtään, ennen kuin itse tajuan mikä siinä mättää ja miten voin lähteä sitä korjaamaan. Noh, mutta Siperia opettaa ja toivon mukaan päästään vielä joskus sinne kokeisiinkin asti.

Viikonloppukuulumiset

Oltiin nyt viikonloppuna käymässä Ylämyllyllä. Tiivistettynä nähtiin koira- ja ihmiskavereita, yritettiin ottaa hyvää yhteiskuvaa Frodosta ja Kössistä, tuunattiin meille "näyttelyvaunu" ja suunniteltiin Frodolle kura-asu. Kuvat kertokoot enemmän.

Käytiin lenkillä Nellan ja Eemelin kanssa tänään heti aamusta, kun oli aivan loistava sää ja täydellinen hankiainen. Tuli kyllä jo heti alkumetreillä voivoteltua, kun kamera jäi pöydälle, mutta onneksi puhelimellakin sai ihan kohtalaisia kuvia.

Lenkkeilystä inspiroituneena päätin kotona yrittää ottaa pojista yhteiskuvan, mutta yritykseksihän se jäi. Kössi ei suostunut menemään lähellekään Frodoa ja patsasteli lähes koko ajan takapuoli kameraan päin, Frodo taas yritti puskea koko ajan syliin. Pari kertaa ne kyllä vahingossa sattuivat samaan kuvaan, mutta mistään uljaasta poseerauksesta ei todellakaan ollut kyse... Ehkä uusi yritys joskus.

Sitten tehtiin hieman tuunailuja eli Ikean kärry sai suuremmat pyörät ja näin ollen siinä pitäisi ensi lauantaina kulkea häkki + Frodon muut näyttelytarvikkeet noin kilometrin verran majapaikastamme näyttelypaikalle. Tämän viritelmän hinta jäi opiskelijabudjetille sopivaksi ja nyt toivotaan, että se toimii odotusten mukaisesti.

Ja koska kurakelit ovat alkaneet, Frodolle on valmistumassa sadeloimi, joka peittää myös mahanalusen. Tulin nimittäin huomanneeksi, että corgin mahanaluskarvoista kura ei lähde pyyhkimällä, vaan aina lenkin jälkeen on mentävä suihkuun. Sitähän Frodo rakastaa (sarkasmi) ja kun se kura vielä jotenkin varastoituu syvälle turkkiin, pelkkä nopea huuhtelukaan ei meinaa riittää. Kokeilen nyt ensihätään tuunata Bilteman halvasta sadeloimesta jotain käyttötarkoitukseen sopivaa ja myöhemmin katsellaan, josko olisi tarvetta ihan kunnolliselle sadeasulle.

Huomenna taas suunnataan auton keula kohti Kuopiota ja Frodokin saa vähän levähtää kiireisen viikonlopun jälkeen. On se reppana ollut väsynyt, kun on joutunut olemaan mannekiinina ja vahtinut Kössin tekemisiä kuin haukka koko viikonlopun.