Luulin, että meillä oli perusasento jo hyvällä mallilla, mutta sitten treeneissä meidät palautettiin takaisin maan pinnalle. Ensinnäkin Frodo tulee perusasentoon väärin. Se siis ilmeisesti peruuttaa asentoon, ja tämä ei kai ole hyväksyttävää. Itse en ole edes tajunnut sen tulevan perusasentoon jotenkin hassusti, enkä kyllä vieläkään tajua miten siihen sitten ihan oikeaoppisesti pitäisi tulla. Youtubesta on tullut nyt katsottua tokovideoista perusasentoja ahkerasti, mutta ei vaan ymmärrys riitä... Varmaan pitäisi videoida Frodon treenejä, niin ehkä sitten näkisi, mistä kiikastaa.
Ongelma kaksi, Frodon perusasento on ihan liian tiivis. Tämä on niin puhtaasti oma moka kuin vain olla ja voi. Kiinnitin tähän ihan liikaa huomiota ja opetin Frodon tulemaan ihan kiinni jalkaan. Kössin perusasento kun on sitä ihan toista ääripäätä (=välttelee jalkaa kuin ruttoa), niin nyt kovasti yritin tehdä eri tavalla. Mentiinkin ojasta allikkoon... Frodo käytännössä siis nojaa jalkaani ja asento on ihan kenollaan, kun se istuu oikealla lonkallaan. Tätä se ei aina tee, mutta nyt olen ilmeisesti tietämättäni vahvistanut sitä, kun viime viikot ollaan pohdiskeltu sitä, miten tuohon asentoon nyt oikeaoppisesti tullaan. Siinäkään siis edistymättä...
Kolmanneksi, Frodo helposti kiepsahtaa asentoon selkäni taakse. Siis tämäkin on ihan päinvastainen ongelma kuin Kössillä, jonka perusasento tulee melkein aina minusta katsottuna etuviistoon. Liekö syy siinä, että olen nyt antanut palkan aina vasemmasta kädestä (Kössiähän palkkasin oikeasta ja oletettavasti sen takia se kiersi aina eteen). Tämä vasemman käden ongelma näkyy myös Frodon katsekontaktin suuntana, joka siis ei todellakaan ole minun puolelleni, vaan enemmän suoraan ylös tai vasemmalle. Tätäkin on yritetty nyt korjata antamalla sitä palkkaa oikeasta kädestä polven vierestä, mutta toistaiseksi aika laihoin tuloksin.
Tällä hetkellä on kyllä aika surkeat fiilikset, jos olen jo toistamiseen onnistunut pilaamaan niinkin keskeisen asian, kuin perusasennon... Luulin, että Kössin kanssa tehdyistä virheistä olisin jo jotain oppinut, mutta nyt sitten kohdalle osuu ihan uusia ongelmia vanhojen lisäksi. Taas tuli nimittäin huomautusta minulle liiankin tyypillisestä "sydäntaudista". Termi kuvaa siis sitä, että pidän oikeaa kättä ihan huomaamattani rinnan päällä. Tämänkin näennäisesti pikkujutun vaikutus on opittu sieltä kantapään kautta. Kössihän siis yhdisti, että seuruuliikkeeseen nimenomaan kuuluu tuo käden asento ja kun vihdoin tajusin, että se käsi pitäisi häivyttää pois, oli jo ihan liian myöhäistä. Koira ei enää käden hävittyä ymmärtänyt koko liikkeestä hölkäsen pöläystä ja opettaminen olisi pitänyt aloittaa ihan alusta. Koska Kössillä ei muutenkaan pakka pysynyt tokossa kasassa, niin meidän harrastus jäi sitten siihen.
Ei se nyt auta, kun ruveta oikeasti keskittymään siihen mitä tekee. Etenkin noihin käsien viuhtomisiin pitää nyt tulla loppu, liimaan ne vaikka kylkiin kiinni jos muu ei auta. Perusasentoa ei harjoitella nyt yhtään, ennen kuin itse tajuan mikä siinä mättää ja miten voin lähteä sitä korjaamaan. Noh, mutta Siperia opettaa ja toivon mukaan päästään vielä joskus sinne kokeisiinkin asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti