torstai 16. kesäkuuta 2016
Todennäköisesti vauvoja tulossa!
Lilli astutettiin äitienpäivän aikoihin komealla sulhasella; Ala-Anttolan Ropilla. Ollaan jännitetty onko pentuja tulossa vai ei, nyt vahvasti näyttää että on! Nisät on turvoksissa ja ruokahalu alkuun oli huono, nyt jo kylläkin paranemaan päin. Ja ihan viime päivinä huomattavaa "pötkööntymistä" on tapahtunut... Eli herätellään blogi taas henkiin ja seuraillaan jännittävää odotusta. H-hetkeen olisi suunnilleen 3 viikkoa vielä!
sunnuntai 22. toukokuuta 2016
Polvijärvi RN 16.4. ja muita kuulumisia
Tosiaan tytöt pyörähtivät Polvijärven ryhmänäyttelyssä 16.4. Mari Lackmanin arvioitavana. Lilli oli elämänsä ensimmäistä kertaa osallistumassa mihinkään koiratapahtumaan, Hippu oli mukana lähinnä henkisenä tukena Lillille (jota ei vieläkään olla saatu kunnolla vieroitettua emästään... Se on vähän mammantyttö.) Koska 10-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi, niin mummokin pääsi näyttämään esiintymistaitojaan veteraaniluokassa.
Paikalle mentiin sen verran hyvissä ajoin, että Lilli saisi rauhassa totutella näyttelypaikan hälinään. Lilli ei tosiaan ole pahemmin käynyt missään koiratapahtumissa, ihan muutaman kerran se on tainnut olla mätsärissä turistina. Lilli ei tosiaan siedä vieraita koiria juuri ollenkaan, vaikka muuten se on kyllä maailman ystävällisin otus (niin kuin beaglet nyt yleensäkin ovat). Onneksi beaglejen kehä oli sentään ulkona, niin oli paljon tilaa ympärillä ja mahdollisuus katsella muita koiria vähän kauempaa.
Kehät olivat reilusti myöhässä, joten paikan päällä saatiinkin kulutettua ihan kunnolla aikaa. Lillikin alkoi rentoutua loppua kohden, eikä mutristellut huuliaan ihan jokaiselle näkemälleen koiralle. Avoimessa luokassa oli kaksi narttua. Lilli yllätti, eikä välittänyt yhtään meidän takana tulevasta nartusta. Kehä oli kyllä tilavakin, että ei ihan peräkanaa tarvinnut juosta. Esiintyminen nyt oli muuten mitä oli, kun taidettiin tasan yhden kerran harjoitella pihalla ennen tätä koitosta.
Tuloskin yllätti positiivisesti, nimittäin AVO EH1. Kuulemma erinomaiseenkin voisi olla mahdollisuudet, jos esiintyisi tottuneemmin. EH riittää meille kyllä paremmin kuin hyvin ja nyt keskitytään muihin juttuihin. Eihän sitä tiedä, vaikka pyörähdetään joskus veteraaniluokassa näytillä.
Sitten oli Hipun vuoro päästä pyörähtämään kehässä. Mummo nyt luonnollisesti esiintyi huikeasti ja ihastutti tuomarin. Tämän vuoksi saatiin astetta parempi arvosana, mitä Hippu todellisuudessa ansaitsisi, nimittäin EH1. Arvostelu on kyllä muuten ihan Hipun näköinen.
Mummo käväisi myös 5.5. järjestetyssä mätsärissä. Päivä oli todella lämmin, mutta Hippu jaksoi hyvin. On se todellakin teräsmuori.
Tuloksena punainen nauha ja veteraanien voitto. BIS kehässä meille napsahti toinen sija. Tämä oli Hipun viides BIS-sijoitus sen mätsäriuralla.
Hipun kanssa on niin mieltä lämmittävää käydä mätsäreissä, kun näkee, että se nauttii esiintymisestä ja saamastaan huomiosta joka solullaan. Häntä heiluu ja välillä suusta pääsee riemun haukahduksia, joka on Hipulle aika tyypillinen tapa osoittaa innostusta ;) Tuollakin tulosten kirjaaja vain nauroi, että kyllähän nyt mummot saa vähän ääntä pitääkin.
Ja kuten tuolla aiemmin mainitsin, Lillin kanssa keskitytään nyt ihan muihin juttuihin. Nimittäin jos kaikki menee odotusten mukaan, tiedossa olisi pentukesä. Nyt vaan jännäillään ja odotellaan.
Paikalle mentiin sen verran hyvissä ajoin, että Lilli saisi rauhassa totutella näyttelypaikan hälinään. Lilli ei tosiaan ole pahemmin käynyt missään koiratapahtumissa, ihan muutaman kerran se on tainnut olla mätsärissä turistina. Lilli ei tosiaan siedä vieraita koiria juuri ollenkaan, vaikka muuten se on kyllä maailman ystävällisin otus (niin kuin beaglet nyt yleensäkin ovat). Onneksi beaglejen kehä oli sentään ulkona, niin oli paljon tilaa ympärillä ja mahdollisuus katsella muita koiria vähän kauempaa.
Kehät olivat reilusti myöhässä, joten paikan päällä saatiinkin kulutettua ihan kunnolla aikaa. Lillikin alkoi rentoutua loppua kohden, eikä mutristellut huuliaan ihan jokaiselle näkemälleen koiralle. Avoimessa luokassa oli kaksi narttua. Lilli yllätti, eikä välittänyt yhtään meidän takana tulevasta nartusta. Kehä oli kyllä tilavakin, että ei ihan peräkanaa tarvinnut juosta. Esiintyminen nyt oli muuten mitä oli, kun taidettiin tasan yhden kerran harjoitella pihalla ennen tätä koitosta.
4v. Sopivat mittasuhteet, erinomainen tyyppi. Vaaleat silmät, muuten hyvä pää. Erinomainen ylälinja, luusto ja käpälät. Hyvä eturinta, takakulmaukset ja päivän kunto. Hyvä häntä ja karvan laatu. Liikkuu hieman lyhyesti, mutta rodunomaisella liikemallilla. Tarvitsee kehätottumusta.
Tuloskin yllätti positiivisesti, nimittäin AVO EH1. Kuulemma erinomaiseenkin voisi olla mahdollisuudet, jos esiintyisi tottuneemmin. EH riittää meille kyllä paremmin kuin hyvin ja nyt keskitytään muihin juttuihin. Eihän sitä tiedä, vaikka pyörähdetään joskus veteraaniluokassa näytillä.
Sitten oli Hipun vuoro päästä pyörähtämään kehässä. Mummo nyt luonnollisesti esiintyi huikeasti ja ihastutti tuomarin. Tämän vuoksi saatiin astetta parempi arvosana, mitä Hippu todellisuudessa ansaitsisi, nimittäin EH1. Arvostelu on kyllä muuten ihan Hipun näköinen.
10v. Erittäin hyvä tyyppi, vahvarunkoinen, iloisesti esiintyvä. Pitkälinjainen pää, tilava runko. Pitkähkö lanneosa, niukat tasapainoiset kulmaukset. Hyvät käpälät. Selkälinjassa pehmeyttä. Hyvä karvapeite. Esitetään edukseen. Toivomme pitkää ikää.
Mummo käväisi myös 5.5. järjestetyssä mätsärissä. Päivä oli todella lämmin, mutta Hippu jaksoi hyvin. On se todellakin teräsmuori.
Tuloksena punainen nauha ja veteraanien voitto. BIS kehässä meille napsahti toinen sija. Tämä oli Hipun viides BIS-sijoitus sen mätsäriuralla.
Hipun kanssa on niin mieltä lämmittävää käydä mätsäreissä, kun näkee, että se nauttii esiintymisestä ja saamastaan huomiosta joka solullaan. Häntä heiluu ja välillä suusta pääsee riemun haukahduksia, joka on Hipulle aika tyypillinen tapa osoittaa innostusta ;) Tuollakin tulosten kirjaaja vain nauroi, että kyllähän nyt mummot saa vähän ääntä pitääkin.
 |
| Lilli matkalla sulhasen luo |
Ja kuten tuolla aiemmin mainitsin, Lillin kanssa keskitytään nyt ihan muihin juttuihin. Nimittäin jos kaikki menee odotusten mukaan, tiedossa olisi pentukesä. Nyt vaan jännäillään ja odotellaan.
Beaglepostaus
Tosiaan tytöt pyörähtivät Polvijärven ryhmänäyttelyssä 16.4. Lilli oli elämänsä ensimmäistä kertaa osallistumassa mihinkään koiratapahtumaan, Hippu oli mukana lähinnä henkisenä tukena Lillille (jota ei vieläkään olla saatu kunnolla vieroitettua emästään... Se on vähän mammantyttö.) Koska 10-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi, niin mummokin pääsi näyttämään esiintymistaitojaan veteraaniluokassa.
Paikalle mentiin sen verran hyvissä ajoin, että Lilli saisi rauhassa totutella näyttelypaikan hälinään. Lilli ei tosiaan ole pahemmin käynyt missään koiratapahtumissa, ihan muutaman kerran se on tainnut olla mätsärissä turistina. Lilli ei tosiaan siedä vieraita koiria juuri ollenkaan, vaikka muuten se on kyllä maailman ystävällisin otus (niin kuin beaglet nyt yleensäkin ovat). Onneksi beaglejen kehä oli sentään ulkona, niin oli paljon tilaa ympärillä ja mahdollisuus katsella muita koiria vähän kauempaa.
Kehät olivat reilusti myöhässä, joten paikan päällä saatiinkin kulutettua ihan kunnolla aikaa. Lillikin alkoi rentoutua loppua kohden, eikä mutristellut huuliaan ihan jokaiselle näkemälleen koiralle. Avoimessa luokassa oli kaksi narttua. Lilli yllätti, eikä välittänyt yhtään meidän takana tulevasta nartusta. Kehä oli kyllä tilavakin, että ei ihan peräkanaa tarvinnut juosta. Esiintyminen nyt oli muuten mitä oli, kun taidettiin tasan yhden kerran harjoitella pihalla ennen tätä koitosta.
Tuloskin yllätti positiivisesti, nimittäin AVO EH1. Kuulemma erinomaiseenkin voisi olla mahdollisuudet, jos esiintyisi tottuneemmin. EH riittää meille kyllä paremmin kuin hyvin ja nyt keskitytään muihin juttuihin. Eihän sitä tiedä, vaikka pyörähdetään joskus veteraaniluokassa näytillä.
Sitten oli Hipun vuoro päästä pyörähtämään kehässä. Mummo nyt luonnollisesti esiintyi huikeasti ja ihastutti tuomarin. Tämän vuoksi saatiin astetta parempi arvosana, mitä Hippu todellisuudessa ansaitsisi, nimittäin EH1. Arvostelu on kyllä muuten ihan Hipun näköinen.
Mummo käväisi myös 5.5. järjestetyssä mätsärissä. Frodonkin oli tosiaan tarkoitus osallistua tähän harjoituksena Parikkalaa varten, mutta koska en saanut ketään apukädeksi, päätin ottaa mukaan vain Hipun. Päivä oli todella lämmin, mutta Hippu jaksoi hyvin. On se todellakin teräsmuori.
Tuloksena punainen nauha ja veteraanien voitto. BIS kehässä meille napsahti toinen sija. Tämä oli Hipun viides BIS-sijoitus sen mätsäriuralla.
Hipun kanssa on niin mieltä lämmittävää käydä mätsäreissä, kun näkee, että se nauttii esiintymisestä ja saamastaan huomiosta joka solullaan. Häntä heiluu ja välillä suusta pääsee riemun haukahduksia, joka on Hipulle aika tyypillinen tapa osoittaa innostusta ;) Tuollakin tulosten kirjaaja vain nauroi, että kyllähän nyt mummot saa vähän ääntä pitääkin.
Paikalle mentiin sen verran hyvissä ajoin, että Lilli saisi rauhassa totutella näyttelypaikan hälinään. Lilli ei tosiaan ole pahemmin käynyt missään koiratapahtumissa, ihan muutaman kerran se on tainnut olla mätsärissä turistina. Lilli ei tosiaan siedä vieraita koiria juuri ollenkaan, vaikka muuten se on kyllä maailman ystävällisin otus (niin kuin beaglet nyt yleensäkin ovat). Onneksi beaglejen kehä oli sentään ulkona, niin oli paljon tilaa ympärillä ja mahdollisuus katsella muita koiria vähän kauempaa.
Kehät olivat reilusti myöhässä, joten paikan päällä saatiinkin kulutettua ihan kunnolla aikaa. Lillikin alkoi rentoutua loppua kohden, eikä mutristellut huuliaan ihan jokaiselle näkemälleen koiralle. Avoimessa luokassa oli kaksi narttua. Lilli yllätti, eikä välittänyt yhtään meidän takana tulevasta nartusta. Kehä oli kyllä tilavakin, että ei ihan peräkanaa tarvinnut juosta. Esiintyminen nyt oli muuten mitä oli, kun taidettiin tasan yhden kerran harjoitella pihalla ennen tätä koitosta.
4v. Sopivat mittasuhteet, erinomainen tyyppi. Vaaleat silmät, muuten hyvä pää. Erinomainen ylälinja, luusto ja käpälät. Hyvä eturinta, takakulmaukset ja päivän kunto. Hyvä häntä ja karvan laatu. Liikkuu hieman lyhyesti, mutta rodunomaisella liikemallilla. Tarvitsee kehätottumusta.
Tuloskin yllätti positiivisesti, nimittäin AVO EH1. Kuulemma erinomaiseenkin voisi olla mahdollisuudet, jos esiintyisi tottuneemmin. EH riittää meille kyllä paremmin kuin hyvin ja nyt keskitytään muihin juttuihin. Eihän sitä tiedä, vaikka pyörähdetään joskus veteraaniluokassa näytillä.
Sitten oli Hipun vuoro päästä pyörähtämään kehässä. Mummo nyt luonnollisesti esiintyi huikeasti ja ihastutti tuomarin. Tämän vuoksi saatiin astetta parempi arvosana, mitä Hippu todellisuudessa ansaitsisi, nimittäin EH1. Arvostelu on kyllä muuten ihan Hipun näköinen.
10v. Erittäin hyvä tyyppi, vahvarunkoinen, iloisesti esiintyvä. Pitkälinjainen pää, tilava runko. Pitkähkö lanneosa, niukat tasapainoiset kulmaukset. Hyvät käpälät. Selkälinjassa pehmeyttä. Hyvä karvapeite. Esitetään edukseen. Toivomme pitkää ikää.
Mummo käväisi myös 5.5. järjestetyssä mätsärissä. Frodonkin oli tosiaan tarkoitus osallistua tähän harjoituksena Parikkalaa varten, mutta koska en saanut ketään apukädeksi, päätin ottaa mukaan vain Hipun. Päivä oli todella lämmin, mutta Hippu jaksoi hyvin. On se todellakin teräsmuori.
Tuloksena punainen nauha ja veteraanien voitto. BIS kehässä meille napsahti toinen sija. Tämä oli Hipun viides BIS-sijoitus sen mätsäriuralla.
Hipun kanssa on niin mieltä lämmittävää käydä mätsäreissä, kun näkee, että se nauttii esiintymisestä ja saamastaan huomiosta joka solullaan. Häntä heiluu ja välillä suusta pääsee riemun haukahduksia, joka on Hipulle aika tyypillinen tapa osoittaa innostusta ;) Tuollakin tulosten kirjaaja vain nauroi, että kyllähän nyt mummot saa vähän ääntä pitääkin.
lauantai 14. toukokuuta 2016
Parikkala RN
Toukokuulle olin ilmoittanut Frodon kahteen näyttelyyn, joista toinen oli Parikkalan ryhmis 7.5. Lähinnä oli tarkoitus matkalla pyörähtää kehässä ja mennä sitten kyläilemään veljeni luo Lappeenrantaan. Kehät olivat tuttuun tapaansa yli tunnin myöhässä, joten sain kuitenkin hermoilla paikan päällä ihan kunnolla ennen meidän vuoroamme. Päivä oli aika lämmin, joten mietin miten Frodo jaksaa ylipäätään odotella niin pitkään.
Corgeja oli ilmoitettu vaivaiset viisi kappaletta. Uroksia oli kaksi, joista toinen kilpaili junioriluokassa ja Frodo ensimmäistä kertaa nuorten luokassa. Molemmille ERI ja SA, josta pääsimme sitten suoraan paras uros kehään. Frodo osoitettiin hämmästykseni ykköseksi, joten näin ollen toinen SERT on nyt plakkarissa. Nartuista kumpikaan (yksi oli poissa) ei saanut SA:ta, joten Frodo oli siis automaattisesti myös ROP! Tuomarina Nina Janger.
18 kk. Oikeat mittauhteet. Leikkaava purenta. Kauniit silmät ja korvat. Kuono-osa voisi olla tyvestään hieman voimakkaampi. Hyvä eturinta. Kaunis ylälinja. Hyvät käpälät ja raajaluusto. Liikkuu hyvin takaa, hieman kapeasti edestä. Hyvä karvapeite. Hyvin kulmautunut takaa. Vauhdikas esiintyjä. Alaleukaa saisi olla hieman enemmän.
Pitihän se tietenkin jäädä vielä ryhmäkehiin, koska en usko, että näitä tilanteita meille välttämättä tulee enää vastaan. Frodo oli jo tässä vaiheessa päivää aika väsynyt, mutta jaksoi vielä hienosti skarpata kehässä. Meidät valittiin vielä jatkoon, mutta neljän parhaan joukkoon ei kuitenkaan ylletty. Siitä huolimatta hieno kokemus päästä pyörähtämään isossa kehässä!
Parikkalasta matka jatkui Lappeenrantaan, jossa yövyttiin. Frodollekin kelpasi uni rankan päivän päätteeksi.
Ensi viikolla suuntaamme vielä Joensuuhun, kun sinne olen Frodon ilmoittanut. Kesäkuussa ei sitten käydä missään, heinäkuukin on vielä avoin. Nyt kun sertit on kasassa niin eipä ole periaatteessa tarvettakaan.
maanantai 2. toukokuuta 2016
Frodo 18kk
Kuulumisia pitkästä aikaa. Monesti on jo aiemmin pitänyt kirjoitella, mutta kahdeksan tunnin työpäivät sekä harjoitteluun liittyvät tehtävät vaativat veronsa. Varsinkin nyt ensimmäisen kuukauden aikana on tullut niin paljon uutta asiaa joka päivä, että kotiin päästyä ei oikeastaan muuta jaksakaan kun maata sohvalla. Jospa se vielä tästä.
Frodo saavutti tosiaan viime kuussa 18 kuukauden iän. Näin se aika vain rientää, viikonloppuna näytellään Parikkalassa ekaa kertaa nuorten luokassa. Lienee aika myös kertoilla Frodon ensimmäisten pentujen kuulumisia. Pääsiäisen tienoilla Iisalmessa Mursu synnytti viisi punavalkoista poikaa ja kaksi trikkityttöä. Pennut kasvavat kovasti ja voivat hyvin. Parin viikon päästä pääsen minäkin niitä pallottelemaan.
Sen sijaan Tytin synnytys ei mennyt ihan oppikirjojen mukaan. Marjon blogista löytyy tarkempi kertomus asiasta, mutta lopputulemana oli kuusi pientä enkeliä. Onneksi Tytti on kunnossa. Otti kyllä minullekin koville myötäelää noita tapahtumia, puhumattakaan sitten miltä Marjosta on tuntunut menettää koko pentue. Ei se kasvattaminen aina ole helppoa :'( Kyllä muistui taas mieleen kahdeksan vuoden takainen suru ja huoli.
Nimittäin Hipun ensimmäinen pentue oli yhtä epätoivoa. Nisätulehduksen seurauksena Hippu ei halunnut imettää ollenkaan, vaikka maitoa kyllä lopulta tuli, ja seitsemästä pennusta neljä saatiin pulloruokittua elävien kirjoihin. Pentujen paino ei millään lähtenyt nousemaan, päinvastoin painot vain laskivat ja laskivat. Ihme ylipäätään, että yksikään selvisi. Näin myöhemmin kun tarkastelin kirjapitoa pennut saavuttivat syntymäpainonsa suunnilleen kahden viikon ikäisinä! Kasvu lähti käytännössä käyntiin vasta, kun pennut alkoivat saada kiinteää ruokaa. Kaikista neljästä kasvoi huonosta alusta huolimatta hienoja koiria ja heinäkuussa toivottavasti kaikki neljä juhlivat 8v synttäreitään.
Nyt kun beagleista oli puhe, pitänee vielä kirjoitella siitä Hipun ja Lillin Polvijärven näyttelyreissusta. Sehän nimittäin meni yli odotusten (=Lilliä ei hylätty huonon käytöksen takia ja Hippu sai paremman arvosanan, mitä todellisuudessa ansaitsisi.) Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa.
keskiviikko 23. maaliskuuta 2016
Goodbye Kuopio
Ei me kokonaan olla pois muuttamassa, mutta hetkeksi kuitenkin maisemaa vaihdetaan. Perjantaina oli kevään viimeinen koulupäivä ja aloitan huhtikuun alussa työharjoittelun Outokummussa. Liityin jo paikalliseen kennelseuraan ja toivon mukaan päästään treenaamaan sekä rallya että tokoa. Pitää vielä selvitellä, mikä on treeniryhmien tilanne.
Kaikkea muutakin on tässä ehtinyt tapahtua. Ylläoleva kuva on otettu Tytin vierailulta noin kuukausi sitten. Uskallettakoon nyt vihdoin paljastaa, että Frodolla on käynyt peräti kaksi tyttöä täällä kylässä ja näyttäisi vahvasti siltä, että molemmat ovat tiineenä. Vielä vähän aikaa saa jännäillä ja odotella pentujen maailmaan tuloa. Toivotaan, että kaikki menee hyvin :)
Nyt on ollut aivan loistavia ulkoilusäitä (jos teillä olevaa kuraa ei lasketa) ja toissapäivänä käväistiin Miisan ja Hansun kanssa lenkillä Savilahden jäällä. Vielä uskallettiin mennä, vaikka kahteen kertaan mietittiinkin. Pari kuvaa tuli reissulla räpsäistyä ja Frodo joutui pitkästä aikaa pesulle lenkin jälkeen.
Niin ja pyörähdettiinhän me Nurmeksen ryhmiksessä 13.3. hakemassa EH. Tuomarina oli Maija Sylgren.
Tarkoitus oli käydä pyörähtämässä viimeistä kertaa junioriluokassa Lappeenrannassa viikonloppuna, mutta tuomarinmuutoksen vuoksi päätettiin jättää ne karkelot väliin. Frodon osalta seuraava näyttely on sitten mahdollisesti toukokuussa. Hippu ja Lilli kuitenkin pääsevät pyörähtämään kehässä Polvijärvellä huhtikuun puolella. Lilli saattaakin järjästää aikamoisen spektaakkelin, kun sillä on paha taipumus pelkorähistä isoille koirille (usein muillekin), joten katsotaan tuleeko koko näyttelypaikalle menosta yhtään mitään. Kovasti toivoisin, että se edes olisi luokassaan ainoa osallistuja...
Kaikkea muutakin on tässä ehtinyt tapahtua. Ylläoleva kuva on otettu Tytin vierailulta noin kuukausi sitten. Uskallettakoon nyt vihdoin paljastaa, että Frodolla on käynyt peräti kaksi tyttöä täällä kylässä ja näyttäisi vahvasti siltä, että molemmat ovat tiineenä. Vielä vähän aikaa saa jännäillä ja odotella pentujen maailmaan tuloa. Toivotaan, että kaikki menee hyvin :)
Nyt on ollut aivan loistavia ulkoilusäitä (jos teillä olevaa kuraa ei lasketa) ja toissapäivänä käväistiin Miisan ja Hansun kanssa lenkillä Savilahden jäällä. Vielä uskallettiin mennä, vaikka kahteen kertaan mietittiinkin. Pari kuvaa tuli reissulla räpsäistyä ja Frodo joutui pitkästä aikaa pesulle lenkin jälkeen.
Niin ja pyörähdettiinhän me Nurmeksen ryhmiksessä 13.3. hakemassa EH. Tuomarina oli Maija Sylgren.
17 kk. Riittävät rungon mittasuheet. Kuono-osa voisi olla täyteläisempi silmien alta. Oikea purenta, hyvät korvat. Hyvä kaula ja ylälinja seistessä. Rintakehä voisi olla pidempi, lyhyt rintalasta. Aavistus lisää raajakorkeutta ei olisi pahitteeksi. Liikkuu riittävällä askeleella. Hyvä karvan laatu. Reipas käytös.
Tarkoitus oli käydä pyörähtämässä viimeistä kertaa junioriluokassa Lappeenrannassa viikonloppuna, mutta tuomarinmuutoksen vuoksi päätettiin jättää ne karkelot väliin. Frodon osalta seuraava näyttely on sitten mahdollisesti toukokuussa. Hippu ja Lilli kuitenkin pääsevät pyörähtämään kehässä Polvijärvellä huhtikuun puolella. Lilli saattaakin järjästää aikamoisen spektaakkelin, kun sillä on paha taipumus pelkorähistä isoille koirille (usein muillekin), joten katsotaan tuleeko koko näyttelypaikalle menosta yhtään mitään. Kovasti toivoisin, että se edes olisi luokassaan ainoa osallistuja...
maanantai 29. helmikuuta 2016
Tuusniemi RN
Pyörähdettiinpä sitten lauantaina vuoden toisessa näyttelyssä Tuusniemellä. Odotuksia ei juuri ollut, sillä junioriuroksia oli näyttelyyn ilmoitettu peräti kuusi kappaletta.
Tuomarina oli Maija Mäkinen. Frodo oli viimeisenä arvosteluvuorossa luokassaan ja tuomari tunnusteli Frodon kylkiä ikuisuudelta tuntuvan ajan. Olin ihan varma, että tulee mainintaa laihuudesta, sillä Frodo oli ennen näyttelyä taas paastonnut useamman päivän putkeen (paasto muuten jatkuu edelleen) eikä ehkä ole ihan parhaimmassa kunnossa... Mokoma nirppa. Lisäksi liikkeet menivät ihan pelleilyksi, sillä kehässä oli vettä ja Frodo halusi kaikin keinoin välttää tassujen kastumisen. Tuomari joutui liikuttamaan meidät useaan kertaan, että sai katsottua liikkeet ilman että Frodo kiskoi koko ajan sivusuuntaan. Yllättäen saatiin kuitenkin ERI ja päästiin heti kilpailuluokkaan, jossa oli neljä urosta. Frodo nostettiin hänniltä toiseksi ja saatiin vielä elämämme kolmas SA.
PU-kehään asti pääsi kuusi urosta. Junioreiden lisäksi yksi nuori (Frodon veli Retu), valio ja kaksi veteraania. Valio ja toinen veteraaneista pudotettiin pois ja Retu laitettiin Frodon edelle. Tuomari juoksutti vielä kierroksen ja pisti lopulta veteraanin (Frodon ukki Weega) Frodon ohi. Ei kyllä ihmekään, kun Frodo taas yritti mennä kaikkialle muualle, paitsi suoraan eteenpäin. Eli Frodo oli lopulta PU4.
Tuomari tuli vielä lopuksi kehumaan Frodon kokoa(!!). Sanoi, että on ilo nähdä oikean kokoinen uros, kun nykyään moni corgi tuppaa olemaan liian iso. Kehotti kuitenkin vielä harjoittelemaan kehässä liikkumista. Mutta positiivista on, että naistuomareita Frodo ei yhtään arista pöydällä tai muutenkaan. Reippaasti seisoi eikä luiminut kehässä yhtään, kun tuomari tuli katsomaan ilmettä. Saattaa olla, että käydään nyt vaan naistuomareilla hakemassa hyviä kokemuksia kehästä, ennen kun kokeillaan miestuomaria.
Kuvista kiitos Hannele Leppänen!
Tuomarina oli Maija Mäkinen. Frodo oli viimeisenä arvosteluvuorossa luokassaan ja tuomari tunnusteli Frodon kylkiä ikuisuudelta tuntuvan ajan. Olin ihan varma, että tulee mainintaa laihuudesta, sillä Frodo oli ennen näyttelyä taas paastonnut useamman päivän putkeen (paasto muuten jatkuu edelleen) eikä ehkä ole ihan parhaimmassa kunnossa... Mokoma nirppa. Lisäksi liikkeet menivät ihan pelleilyksi, sillä kehässä oli vettä ja Frodo halusi kaikin keinoin välttää tassujen kastumisen. Tuomari joutui liikuttamaan meidät useaan kertaan, että sai katsottua liikkeet ilman että Frodo kiskoi koko ajan sivusuuntaan. Yllättäen saatiin kuitenkin ERI ja päästiin heti kilpailuluokkaan, jossa oli neljä urosta. Frodo nostettiin hänniltä toiseksi ja saatiin vielä elämämme kolmas SA.
PU-kehään asti pääsi kuusi urosta. Junioreiden lisäksi yksi nuori (Frodon veli Retu), valio ja kaksi veteraania. Valio ja toinen veteraaneista pudotettiin pois ja Retu laitettiin Frodon edelle. Tuomari juoksutti vielä kierroksen ja pisti lopulta veteraanin (Frodon ukki Weega) Frodon ohi. Ei kyllä ihmekään, kun Frodo taas yritti mennä kaikkialle muualle, paitsi suoraan eteenpäin. Eli Frodo oli lopulta PU4.
16 kk maskuliininen juniori. Hyvät mittasuhteet, hyvä ylälinja. Melko voimakas otsa. Hyvät korvat, kauniit silmät, oikea purenta. Hyvä kaula ja eturinta. Tasapainoisesti kulmautunut. Riittävä rintakehän pituus, hyvä luusto ja käpälät. Karva voisi olla kovempaa. Liikkuu reippaasti. Hyvä asklepituus ja yhdensuuntaiset liikkeet. Hyvä häntä. Miellyttävä käytös.
Tuomari tuli vielä lopuksi kehumaan Frodon kokoa(!!). Sanoi, että on ilo nähdä oikean kokoinen uros, kun nykyään moni corgi tuppaa olemaan liian iso. Kehotti kuitenkin vielä harjoittelemaan kehässä liikkumista. Mutta positiivista on, että naistuomareita Frodo ei yhtään arista pöydällä tai muutenkaan. Reippaasti seisoi eikä luiminut kehässä yhtään, kun tuomari tuli katsomaan ilmettä. Saattaa olla, että käydään nyt vaan naistuomareilla hakemassa hyviä kokemuksia kehästä, ennen kun kokeillaan miestuomaria.
Kuvista kiitos Hannele Leppänen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)