Joulurauhaa

Pienet töppösten jäljet lumessa näin

kaksi tonttua kulki käsikkäin.

Ohi on kiire tonttujen

nyt on aika rauhan ja rakkauden.

Hyvää joulua kaikille toivottaa Hukkapätkän väki!

Sivuhuomautuksena vielä, että Hippu on astutettu tänään kaksi kertaa Pupella. Vielä ylihuomenna olisi tarkoitus kokeilla uudestaan.

Kuulumisia

Tänään on tullut kuluneeksi tasan yhdeksän vuotta siitä kun Kössi haettiin meille.

9v synttärikuva, jota ei tänne vielä julkaistukaan.

 

Niin elävästi kyllä muistan sen hetken, kun ekan kerran mentiin katsomaan pentua ja heti kun päästiin ulos autosta, ensi töikseen kasvattaja esittelee meille Kössin kuolleita pentuesisaruksia, jotka oli vaan nakattu pihalle kennelrakennuksen oven viereen ja varikset olivat nokkineet ne ihan verille... Että tälläsen mukavan ensikosketuksen koiranpentuihin sain yhdenksänvuotiaana. Onneksi huomio kuitenkin kiinnittyi enemmän siihen tulevaan pentuun, niin eivät huonot muistot jyränneet hyvien yli.

Kössi oli perso herkuille jo pienenä.

Nenästä löytyi tuommoinen valkoinen pigmenttivirhe, joka kyllä hävisi iän myötä.

Kössihän on minun ensimmäinen ikioma lemmikki (kultakaloja ei tähän nyt lasketa) ja vaikka ollaan vuosien varrella menty niin ylä kuin alamäkeäkin, ollaan melko vahvasti kasvettu yhteen. Kössi on aina jaksanut kuunnella ja lohduttaa ja sillä on täysin oma paikkansa sydämessä nyt ja ikuisesti. Toivotaan, että herra jaksaa vielä pihavahtina pyöriä monta vuotta ja olla piristämässä päivää omalaatuisilla tempauksillaan. Tässä vielä bonuskuvia pikkusannista ja tuosta vähän isommasta murrosikäisestä koiranriiviöstä.

Alkeiskurssilla Sinin ja Tixun kanssa.

Ekoihin möllikisoihin eksyttiin vahingossa. Maaliin asti päästiin...

... ja saatiin vielä palkinto persoonallisimpana parina.

Tässä taas joku möllikisakuva vuodelta x. Huivi silmillä - aina.

Hippu on muuten aloittanut juoksunsa (vähän yllättäen kieltämättä tuli kaikille) ja astutusta olisi tarkoitus yrittää lähipäivinä. Yhdistelmä on uusinta ensimmäisestä pentueesta ja toivotaan, että tällä kertaa on parempi onni kuin viime kerralla, jolloin Hippu jäi tyhjäksi.

Kössi viettää tälläkin hetkellä joulua evakossa Hipun tuoksuilta ukin luona. Se on siellä kyllä niin hyvässä hoidossa, että liekkö haluaa enää tulla takaisin kotiin joulun jälkeen.

Nostalgian hetkiä

Tulipa niitäkin koettua sellaisen lajin parissa kuin agility... Vanhoja kisavideoita katsellessa tuli kyllä niin haikea mieli ja pieni harmi siitä, että Kössikään ei enää pääse tekemään sitä mitä se niin rakasti. Voiko jotain urheilulajia ylipäätään kaivata näin paljon? Kun pääsisi edes treenaamaan jotain ihan pientä mutta kun ei. Agility ilman koiraa olisi vähän kuin taitoluistelu ilman luistimia: aina voi kuivaharjoitella, mutta siitä kuitenkin puuttuu aika olennainen osa.

Tässä nyt olisi joka tapauksessa meidän kisauran viimeinen rata, hylkyhän sieltä napsahti mutta fiilis oli molemmilla ihan huipussaan. Alkuperäinen (hyvälaatuinen) videoclippi on valitettavasti hävinnyt jonnekin koneen formatoinnin yhteydessä, joten sen perään ei auta itkeä. Tämä taisi peräti olla ainoa kisavideopätkä joka kuvattiin digivideokameralla, joten luonnollisesti se ei säilynyt kasetin suojissa kuten muut.

Otan tavoitteksi latailla kaikki meidän kisavideot YouTubeen enemmin tai myöhemmin. Joskushan nuo on netissä olleet, mutta oli sen verran huonolla laadulla kun ei silloin vielä ollut mitään varsinaista ohjelmaa digitointia varten. Tuo kamera mikä meillä oli vielä viime vuosina nauhoitti HI8-kaseteille, joten niitä ei ole kovin helppo saada koneelle. Tälläkään kiinasta tilatulla softalla ja adapterilla ei tule mitään parasta jälkeä, mutta on se edes hitusen parempi kun digikameralla telkkarin ruudusta kuvattu.

(Ja alan opiskelijanahan nykyään onnistun jaarittelemaan näistä videoteknisistä jutuista ummet ja lammet, kuten taas kävi... Hups ja nyt menen kyllä nukkumaan kun kouluakin on huomenna kahdeksasta alkaen.)