torstai 9. kesäkuuta 2011

Elämä on yllätyksiä täynnä

Vaikka tämä ei nyt niin isona yllätyksenä tullutkaan: Hippu käytettiin tänään ultrassa ja todettiin että pentuja ei ole tulossa. Kuten aiemmin mainitsin Hipun maha näytti erittäin pieneltä ja sekin kasvu mikä oli silmin havaittavissa johtui paremmasta ruokinnasta. Iso pettymyshän tämä oli itse kullekin, mutta elämä jatkuu. Mamma joutuu kyllä nyt kunnon laihdutuskuurille kun on päässyt selkä leviämään penturuokinnan seurauksena. Mutta ensi juoksuista sitten uusi yritys.

Tässä pohdiskellaan oliko Hipun mahassa pentuja ensinkään. Hippuhan ultrattiin neljännellä tiineysviikolla normaalin viidennen sijaan, joten eläinlääkäri ei tällöin pystynyt vielä näkemään pentujen sydämenlyöntejä. Tosin ainahan tiineys voi mennä kesken syystä tai toisesta ja ennen puoliväliä keskenmeno on huomaamaton (pennut imeytyvät emon verenkiertoon). Mutta tätä nyt on turha jäädä spekuloimaan. Tyhjä mikä tyhjä.


Molemmat koirat ovat nauttineet kesähelteistä pihalla. Kössi etenkin ottaa kaiken ilon irti vapaudestaan tulla ja mennä niin kuin huvittaa. On siitä kyllä laiska tullut kun käyttää jalkojaan ainoastaan saadakseen ruokaa tai vaihtaakseen makuupaikkaa. Tänään herra kyllä kiinnostui lattialla latauksessa olleesta sähköhammasharjasta siinä määrin että heti kun silmä vältti Köpä otti ja vei sen pihalle. Siinä sitten ihmeteltiin että mihinkäs se harja on hukkunut, mutta löytyihän tuo aika helposti kun ei ollut pihakiveystä pidemmälle jaksanut sitä kantaa. (Kiitos helteen ja rajoittuneen liikuntakyvyn...) Ja hammasharjan pää meni kyllä vaihtoon.



Kuvat, joita en ehtinyt skannata edelliseen blogitekstiin...
Kipulääkkeillä ei ole ollut näkyvää vaikutusta Kössin jalkaan, joten pitää alkaa miettiä jatkoa. Liikuntaa nyt ainakin vähennetään ja mennään ihan koiran ehdoilla. Ruokavaliosta pitää huolehtia entistä tarkemmin, jotta ylipainoa ei pääse kertymään. Toisin sanoen keittiössä olevaa herkkupönttöä pitää vahtia hieman tarkemmin, kun Kössi on viime viikkoina ottanut tavakseen käydä napsimassa sieltä sitä sun tätä milloin huvittaa. Ja pöydästä kerjääminen... Eihän se sitä tee mutta niin hellyttävältä se näyttää että pakko sille on jotain ruuantähteitä säästää lautaselle. Tosin ruokaa ei saa suoraan pöydästä, vaan aina vähän sivummalla eikä heti ruokailun jälkeen. Joku raja pitää sentään olla. Mutta astioiden esipesu nyt vielä sallittakoon.

Jos tuo jalka ei tuosta pahene ja koiran yleisvointi säilyy pirteänä, lönkkäilköön kolmella tassulla niin pitkään kun jaksaa. Ihmisenä meillä on vastuu valvoa ja huolehtia että Kössin elämä säilyy elämisen arvoisena ja velvollisuus päästää irti sitten kun sen aika on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti